A V
Halvauksenkin jälkeen syntyy uusia aivosoluja
ielä joitakin vuosia sitten opetettiin lääkäreillekin, että kuolleiden aivosolujen tilalle ei kasva uusia. Tämä ei uusimpien tutkimusten mukaan ole tot-
ta. Ruotsin Karolinska Institutetin tutkijan Jens Mag- nussonin mukaan aivosolujakin voi tulla lisää. Näyttää jopa siltä, kuin niitä syntyisi koko eliniän ajan. Tätä on todettu tapahtuvan jopa aivohalvauksen jälkeen, jol- loin uusia aivosoluja kehittyy aivojen astrosyyttisoluis- ta. Näitä on aivoissa ”vaikka millä mitalla”. Ne muo- dostavat suuren osan aivojen tukikudosta. Tutkijat ovat myös keksineet kemiallisia keinoja uusien aivosolujen tuottamiseksi. Tiedä nyt sitten, mitä siitä vielä seuraa! (Forskning & Framsteg)
Ruoka-allergiaa estämään E
K Malariariski pienenee
eskellä talvea voi tuntua oudolta puhua malariasta, mutta tosiasia on, et- tä etelään matkustetaan usein juuri talvella – ja etelässä se malariaris- kikin on. Mutta Maailman terveysjärjestö WHO on kuitenkin toiminut ja
pienentää jatkuvasti tehokkaalla toiminnallaan myös etelänmatkaajien ma- lariariskiä. Vuosina 2001–2013 malariariski on pienentynyt puoleen. Silti on syytä ottaa malarialääkkeet entiseen tapaan, jos aikoo matkustaa malaria-alu- eelle. Samalla on hyvä tarkistaa, että tarvittavat rokotuksetkin ovat voimassa.
S 54 54
taan reagoivan samaan tapaan. Roth kumppaneineen sai peräti 75 prosenttia hiiristä selviämään sydänkohtauksesta jodin avulla. Asia on vielä tutkimuksen alaisena, mutta näyttää siltä, että jo- din vaikutus perustuu soluja hillitsevään vaikutukseen. Solut, jotka alkavat toipua kohtauksesta, riehaantuvat aivan liian aktiivisiksi, mikä puolestaan on vaaratekijä kriittisellä hetkellä. Siksi niitä täy- tyy jarrutella jodilla. (PLoS One)
sydänkohtauksiin? Pirkanmaalle halutaan videoreseptejä A
Jodijarrua
ydänkohtauksissa voi jodista olla apua. USA:ssa on tutkija Mark Roth tehnyt henkeä pelastavan keksinnön. Tätä on tois- taiseksi tutkittu tarkemmin vain hiirillä, mutta ihmisen olete-
amulehden uutisen mukaan pirkan- maalaiset kansanedustajat ovat teh- neet jo eduskunta-aloitteen, että re- septejä voisi saada videoyhteyden perus- teella. Lieneekö tässä taustalla pelko, et- tä ulkomailta alkaisi tulla jo nykyistä suu- rempia määriä lääkkeitä postitse – eh- kä tietokoneilla tilattuina sikäläisiltä vi- deolääkäreiltä. Tätä ”porsaanreikää” lie-
nee mahdotonta tukkia edes kotoisilla vi- deoresepteillä. Mikäli tällainen videotoh- torointi tulisi käytännöksi, alkaisi toden- näköisesti melkoinen kiistely siitä, kenel- le jäisi vastuu. Suomestakin ehkä löytyisi ”videojoppareita” tähän puuhaan. Vastuu- seen eivät tietenkään joutuisi ne kansan- edustajat, jotka moisen ”edistysaskelen” saisivat aikaan.
Vuorotyö on epäterveellistä
inakin englantilainen vuorotyö – miten lie suomalainen – näyttää olevan sikäläisen sel- vityksen mukaan epäterveellistä. Ylipainoi-
suus ja toistuvat poissaolot ovat sikäläisen Health Survay for Englandin tietojen mukaan tyypillisesti vuorotyötä tekevien ongelmia – tai työnantajan on-
gelma. Oikeastaan ongelman sanotaan olevan ko- ko kansakuntaa koskettava.
Mikä lienee tilanne Suomessa; luulisi vastauk-
sen löytyvän Työterveyslaitoksen tutkimuksista. Mutta niistä ei ainakaan allekirjoittanut ole tietoi- nen. Ehkä kuulemme myöhemmin. (BBCnews)
urooppalaisia ravintoloita ja pikaruokapaikkoja koskevat uudet sään- nöt tulevat voimaan ruoka-allergioiden estämiseksi. Erilaisten ruoka-al- lergioiden määrä on melkoinen. Asiakkaille pitää esittää lista mahdolli- sesti allergiaa aiheuttavista aineksista. Pelkästään Englannissa kuoli viime vuonna 10 henkeä ja 5 000 sai sairaa- lahoitoa ruoka-allergioiden takia. EU:n uudet määräykset (EU FIC Food Infor- mation for Consumer Regulation) vaativat asiakkaita informoitavan seuraa- vista elintarvikkeista: selleri, gluteenia sisältävät viljat, munat, kalat, lupiini, maito, etanat ja muut nilviäiset, pähkinät, sinappi, seesam, soija, rikkidioksi- di (säilytysaine). On siinä luetteloa ja vastuuta kerrakseen tuotteiden myyjil- le! Tarkoitus on tietenkin hyvä, mutta kukahan noita kaikkia luetteloita lukee tai pitää esillä? Saa nähdä. (
www.bbc.com/ )
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68 |
Page 69 |
Page 70 |
Page 71 |
Page 72 |
Page 73 |
Page 74 |
Page 75 |
Page 76 |
Page 77 |
Page 78 |
Page 79 |
Page 80 |
Page 81 |
Page 82 |
Page 83 |
Page 84 |
Page 85 |
Page 86 |
Page 87 |
Page 88 |
Page 89 |
Page 90 |
Page 91 |
Page 92 |
Page 93 |
Page 94 |
Page 95 |
Page 96 |
Page 97 |
Page 98 |
Page 99 |
Page 100 |
Page 101 |
Page 102 |
Page 103 |
Page 104 |
Page 105 |
Page 106 |
Page 107 |
Page 108 |
Page 109 |
Page 110 |
Page 111 |
Page 112 |
Page 113 |
Page 114 |
Page 115 |
Page 116 |
Page 117 |
Page 118 |
Page 119 |
Page 120 |
Page 121 |
Page 122 |
Page 123 |
Page 124 |
Page 125