uomessa on satojatuhansia diabee- tikkoja, joiden ikääntymisongelma- na on sydänverisuonten ahtautumi- nen ja infarktiriski. Tällöin on ehkä tehtä- vä ohitusleikkaus tai laitettava stentti ko- ronaariin eli sydänverisuoneen; kumpi sit- ten? Laaja kansainvälien tutkimus osoit- taa, että ohitus antaa paremman ennus- teen ainakin tyypin 2 diabeetikoille. Stent- ti eli suonta auki pitävä tuki ehkäisi sy- däninfarktin tuloa huonommin kuin ohi- tusleikkaus. Tutkijat pitävät parempana ohitusleik- kausta. Se on tosin kalliimpi, mikä ehkä kallistaa vaakaa stentin suuntaan. (New England Journal of Medicine)
Alkoholi pilaa unen
A
lkoholi yömyssynä voi jouduttaa unen saamista, mutta siitä ei saa kunnon unta, toteavat London Sleep Centerin tutkijat. Iltadrinkki voi tuntua alkuun auttavan, mutta ei pit- kän päälle, toteaa tohtori Irshaad Eb- rahin, joka johti tutkimusta. Uneen voi päästä, mutta unirytmi häiriintyy, eikä uni virkistä normaalisti. Ns. REM-unen (Rapid Eye Move-
ment) vaihe jää lyhyeksi. Sitä tarvitaan hyvään rentoutumiseen, jotta uni vai- kuttaisi virkistävästi. (Alcoholism: Cli- nical & Experimental Research)
aapähkinöille, manteleille, gluteenille ja hasselpähkinöille allergiset voivat kohta testata ruoan kännykällä, jotta ei- vät söisi sopimatonta. Tähän tarvitaan kännykän 60 gram-
maa painava lisälaite, ns. iTube, joka on nyt kehitetty Kalifornian yliopistossa. Jatkossa testattavien aineiden määrä vielä kasvaa. Laite ei ole vielä markki- noilla, mutta ehkäpä jo ensi vuonna. Tämä on oiva esimerk- ki elektronii- kan ja kän- nykkäteolli- suuden ky- vystä tuot- taa uusia, elämääm- me mullista- via keksin- töjä. (www. ucla.edu)
Pienikin aivoveritulppa on vaikea A
ivoverisuonessa – pienessäkin – ole- va tukos vaikuttaa enemmän kuin on luultu. Näin todetaan David Klein- feldin johdolla Kaliforni- an yliopistossa tehdyissä tutkimuksissa. Vaikka tu- kos (”tulppa”) aivosuones- sa olisi niin pieni, ettei se näy aivokuvauksissa, voi sillä olla aikaa myöten mel- koinen vaikutus aivotoi- mintaan.
Onneksi on olemas-
sa lääke mimentiini, joka auttaa, jos potilas saa si- tä ruiskeena 45 minuutin sisällä verisuonitukoksen syntymisestä. Näin nopea toiminta on tietenkin harvi- naista; ehkä vain, jos tukos tulee sairaalassa jo olevalle potilaalle. Mutta toivoa siis on. (Nature Neuroscience)
Kutinakin tarttuu
V 52
anhastaan tiedetään, että haukottelu ”tarttuu” ja aika hyvin naurukin, mutta myös kutina tarttuu. Tämän ovat osoit- taneet brittitutkijat kokeellisesti. Koehenki- löt alkoivat tuntea kutinaa, hangata ja raa- pia itseään, kun saivat nähdäkseen filmiltä kutinan takia itseään raapivia. Toisin kuin haukottelun ja naurun ”tart- tumisen” suhteen, ei kutinan tarttumises- sa empatialla näyttänyt olevan vaikutus- ta. Objektiivisena havaintona tutkijat totesi- vat lisäksi, että kutisevilla kutinafilmin kat- sojilla ilmeni myös samanaikaisia sähköi- siä muutoksia kolmesssa eri kohdassa ai- voissa. (PNAS)
L
Virtsahaposta on hyötyäkin
ääkärien käsitys, ettei virtsahapos- ta ole ihmisessä juuri muuta kuin haittaa – sen liiallisuus aiheuttaa kihtiä ja virtsakiviä – täytynee muuttaa. Tutkijoille on selvinnyt USA:ssa virtsaha- pon Parkinsonin tautia ehkäisevä vaiku- tus. Se suojaa aivojen Substantia nigra -nimistä tumaketta, jonka häiriöstä par- kinsonismi alkaa.
Virtsahappoa muodostuu lähin- nä eläinproteiinien aineenvaihdunnan ”kuona-aineena”, kuten on luultu. Sen kiteytyessä niveliin ja/tai munuaisiin il- maantuvat kihdille ja munuaiskiville tyy- pilliset kivut. (Proc. Nat. Acad. Sci.)