Arssi kaatui suojatiellä ja mursi polvensa LEIKKAUS TUHOSI HERM C


Arssi on viettänyt useita jaksoja sairaalassa polvileikkauksensa jälkeen. −Ongelma on siinä, etteivät lääkäritkään voi auttaa, koska lääkkeet eivät tehoa kipuuni.


–Lääkärit sanovat, että minun on elet- tävä päivä kerral- laan. Toipumisen- nustetta minulla ei ole, Arssi sanoo.


Arssi Tikkanen, 21, sai vakavan CRPS-kipuoireyhtymän polvileikkauksessa. Operaatio teki hänestä invalidin.


A


rssi Tikkasen vasen jalka on polvesta alaspäin turvonnut, väriltään violetti ja käyttö-


kelvoton. Kun hän nousee keittiön- pöydän ääreltä kävelykeppien avul- la, jalka roikkuu toimettomana hä- nen vasemmalla sivullaan. Liikku- minen Turun keskustassa sijaitse- vassa kolmikerroksisessa asunnos- sa, jossa Arssi asuu äitinsä ja kah- den sisaruksensa kanssa, on vaike- aa. Hän tarvitsee apua arkisissa askareissa, kuten kierreportaissa kulkiessaan, suihkussa ja vessassa käydessään.


−Minulla on vaikea ja erittäin va-


kava alaraajan CRPS-kipuoireyhty- mä. Olen 21-vuotias ja invalidi. Mi- nusta tuntuu, että olen menettänyt jalkani takia reilussa puolessatois- ta vuodessa käytännössä kaiken. Entistä enemmän minua masentaa, kun mietin, miten kaikki on tapah- tunut ja miten helposti tämä kaikki olisi ollut vältettävissä. Mielestäni hoitoni on ollut epäonnista ja epä- 60


onnistunutta alusta lähtien, Arssi sanoo istahtaessaan takaisin keit- tiönpöydän ääreen.


Musta jää lumen alla


Vielä lokakuussa 2012 kaikki oli hyvin. Arssi oli 19-vuotias entinen catering-alan opiskelija, joka oli lähdössä oppisopimuksella elintar- vikealalle. Hänen piti käydä yrit- täjäkurssi ja toteuttaa haaveensa omasta kulmakahvilasta. Arssilla oli tyttöystävä ja unelmia. Sitten hän kaatui. −Saatoin kaveria keskustassa ja ylitin tien, johon oli satanut hento lumi. Edellisenä yönä oli pakastu- nut, enkä tiennyt, että hennon lu- men alla oli mustaa jäätä. Kaaduin jalkani päälle, se rusahti pahoin. En päässyt ylös suojatieltä, ja ihmiset huutelivat, että nouse känniläinen ylös. En ollut kännissä. Menin pa- niikkiin, silmäni kostuivat kivus- ta ja huusin apua. Lopulta ystävä- ni nosti minut tieltä ja saattoi ko-


tiin, Arssi kertoo. Seuraavana päivänä röntgen- kuvaus kertoi, että vasemman ja- lan polvilumpio oli murtunut. Jal- ka kipsattiin, ja neljän päivän ku- luttua alkoi kuusiviikkoinen hoito- jakso, jonka aikana alaraaja oli or- toosissa. Arssi kävi kahden viikon välein fysioterapiassa. Kolmannel- la hoitokerralla Arssille kerrottiin, että hän on terve mies. Omat tunte- mukset sanoivat kuitenkin muuta. −Pystyin kävelemään ilman kep- pejä vain lyhyen matkan. Tarvitsin kepit, mutta en niitä saanut. Mi- nulle sanottiin ei, koska hoitosopi- mukseni loppui, olin terve mies ja valmis lähtemään. Onneksi minul- la oli kotona vanhan rasitusmurtu- mani jäljiltä kepit, jotka olivat jää- neet palauttamatta.


Leikataan, ei leikata


Arssi kävi fysioterapiansa päätyt- tyä kolme kertaa terveyskeskukses- saan valittamassa kovia särkyjään,


ja vihdoin kolmannella kerralla hän sai lähetteen Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. −Kun pääsin


lopulta Tyksiin


magneettikuvauksiin, kävi ilmi, et- tä polveni nivelsiteet ovat poikki ja jalassani on myös rustovaurioita, Arssi toteaa.


Maalis-huhtikuussa 2013 Ars- si kääntyi Kelan pyynnöstä ja ta- loudellisesti tukemana yksityisen lääkärin puoleen. Häntä pyydettiin hankkimaan yksityiseltä lääkäriltä lisätietoa jalkansa tilanteesta Ke- lan päivärahahakemusta varten. −Yksityinen lääkäri sanoi minul-


le, että polvestani pitäisi leikata hy- vin nopeasti ja ehdottomasti usei- ta eri kohtia, kun Tyksissä minul- le oltiin tekemässä vain tähystys- tä. Minulla ei ollut vakuutusta ei- kä täten varaa maksaa yksityisen puolen leikkausta, joten menin ta- kaisin julkisen hoidon piiriin. Jal- kaani kuntoutettiin vielä seitse- män kuukautta. Jumppasin, tein


Ensimmäiset merkit Arssin CRPS-kipu- oireyhtymästä olivat puner- tavat pienet pilkut hänen vasemmassa jalkaterässään.


26 CRPS-tapa tuhatta henkil


RPS- kipuoireyhtymä kuvaa pai- kallista, usein ylä- tai alaraajan kiputilaa, joka syntyy tapatur-


man tai rasituksen jälkeen. Kivut ovat suhteettoman kovat ja monimuotoi- set, kestävät pitempään ja voivat ai- heuttaa monenlaista haittaa. Oirei- levan raajan käyttö voi olla vaikeas- ti rajoittunutta.


Kipu alkaa yleensä viikkojen ku-


luessa vammasta tai leikkauksesta. Se on luonteeltaan jatkuvaa ja usein polttavaa. Raajan liikuttelu, ihon ke- vytkin koskettelu, paine, tärinä ja stressi pahentavat kipua. Tyypillis- tä oireyhtymälle on, että kipeään raa- jaan tulee muun muassa ihon veren- kiertoa ja hikoilua säätelevän tahdos-


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60  |  Page 61  |  Page 62  |  Page 63  |  Page 64  |  Page 65  |  Page 66  |  Page 67  |  Page 68  |  Page 69  |  Page 70  |  Page 71  |  Page 72  |  Page 73  |  Page 74  |  Page 75  |  Page 76  |  Page 77  |  Page 78  |  Page 79  |  Page 80  |  Page 81  |  Page 82  |  Page 83  |  Page 84  |  Page 85  |  Page 86  |  Page 87  |  Page 88  |  Page 89  |  Page 90  |  Page 91  |  Page 92  |  Page 93  |  Page 94  |  Page 95  |  Page 96  |  Page 97  |  Page 98  |  Page 99  |  Page 100  |  Page 101  |  Page 102  |  Page 103  |  Page 104  |  Page 105  |  Page 106  |  Page 107  |  Page 108  |  Page 109  |  Page 110  |  Page 111  |  Page 112  |  Page 113  |  Page 114  |  Page 115  |  Page 116  |  Page 117  |  Page 118  |  Page 119  |  Page 120  |  Page 121  |  Page 122  |  Page 123  |  Page 124  |  Page 125