Jani Sievinen ajautui pahoihin talou RAHAA RUOKAAN! 10 EUROA


Huoli rahasta ja pärjäämisestä on vahvistanut Jani Sievisen, 39, ja Mari- vaimon, 27, suhdetta. –Rahasta ei tule riitaa, kun sitä ei ole, Jani kiteyttää.


S


uomen kaikkein aikojen uimari Jani Sievinen ve- ti ylleen tiukan T-paidan,


jossa toivotettiin hänelle onnel- lisia eläkepäiviä. Hän oli juuri noussut altaasta lyhyen radan EM-kisojen 100 metrin sekauin- nin viidenneksi parhaana. Hän oli omistanut elämänsä 16-vuo- tiaasta lähtien uinnille, ja nyt, joulukuussa 2006, ura oli ohi. Jani oli uuden elämän kynnyk- sellä. Hän oli innostunut ja hel- pottunut, koska tiesi, ettei hä- nen tarvitse kilpailla enää kos- kaan.


−Kun lopetin kilpaurani, va- pauduin ikään kuin kahleista. Olin saanut tarpeekseni uinnis- ta, enkä enää halunnut olla ve- dessä. Jäin kaipaamaan urasta- ni vain aamutreenien jälkeistä kahvittelua harjoituskaverieni kanssa, Jani Sievinen muiste- lee uransa päättymistä. Kurinalainen, vaativa huip- pu-urheilijan elämä jäi taakse. Oli aika nauttia.


Ei selityksiä


Joulukuu 2012. Pahassa talou- dellisessa ahdingossa oleval- la uintilegendalla oli taas ker- ran takanaan uneton yö. Hä- nen menonsa olivat olleet vuo- sien ajan suuremmat kuin tu- lot. Jani joutui paikkaamaan akuuttia rahapulaa muun mu- assa pikavipeillä, ja hän lainasi tarpeen tullen rahaa myös van- hemmiltaan. Hän kierrätti osan laskuistaan ulosoton ja käräji- en kautta.


−Näissä ongelmissa ei ole mi- tään selittämistä: velkani on it-


14


se aiheutettua. Tällainen tilan- ne ei synny yhtäkkiä, vaan ajau- duin siihen pikkuhiljaa, Jani sa- noo. Janin taloudellinen tilanne oli heikentynyt merkittävästi muutaman viime vuoden ajan. Hän sai ensimmäinen kirjeen ulosottomieheltä vuonna 2010. −Se oli raakaa faktaa, mustaa valkoisella. Velka painaa miel- täni joka hetki, joka päivä – niin kauan kunnes laskut on mak- settu. Minun täytyy hoitaa las- kut pois mahdollisimman nope- asti. Mikä se aikataulu on? En tiedä. Onneksi summat eivät ole järisyttävän isoja, Jani tote- aa lähes 7 500 euron ulosottopii- kistään.


Autosta piti luopua


Tilanne oli synkimmillään vii- me vuoden lopussa. Jani ja hä- nen vaimonsa Mari Sievinen te- kivät kauppareissuja 10 euron budjetilla. Kymmenellä eurol- la he ruokkivat viisi- ja kolme- vuotiaat tyttärensä, Felician ja Millan. Tyttärien lisäksi Janin esikoispoika, mopoikään tullut Aleksanteri, 16, asuu saman ka- ton alla, kolme vuotta sitten Ja- nin pitkäaikaisen kodin tontil- le valmistuneessa omakotitalos- sa. Aaron-poika, 12, asuu äitin- sä Susannan luona. −En usko, että rahahuole- ni ovat näkyneet merkittäväs- ti lastemme arjessa. Joudumme tietysti suunnittelemaan asioi- ta tarkemmin, mutta meillä on edelleen omakotitalo ja ruokaa joka päivä. Merkittävin muu- tos on se, että luovuimme vii-


me vuonna toisesta autostam- me, Jani sanoo.


Äärettömän itsekäs


Suunnittelulla Jani tarkoittaa valintoja. Hän jättää tarkoituk- sella osan laskuistaan maksa- matta, mutta hoitaa tärkeim- mät laskut ajallaan. −Kotimme on tietenkin yk- kösprioriteetti. Vastuuntuntoni perhettä kohtaan on syventynyt huomattavasti. Huippu-urheili- jana minun täytyi olla äärettö- män itsekäs. En voinut viedä perhettäni palkintokorokkeel- le, ja toimin tavoitteideni mu- kaisesti, Jani linjaa. −En tiedä,


millaista Ja-


nin elämä on aikaisemmin ol- lut, mutta minusta tuntuu, et- tä elämme nyt normaalien ih- misten normaalia elämää. Ym- märrän Janin tilanteen. Suh- teemme on vahvistunut vaikei- den vuosien aikana. Meillä on tulevaisuus. Tiedän, että tilan- teemme paranee ja haluan, että Jani tietää sen myös, Mari kan- nustaa.


Jani Sievinen jätti jäähyväiset suomalaiselle uintiyleisölle joulu- kuussa 2006. −En enää kaivannut voittamista, menestystä enkä Maamme-laulua, Jani myöntää.


SEISKASSA! VAIN


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60  |  Page 61  |  Page 62  |  Page 63  |  Page 64  |  Page 65  |  Page 66  |  Page 67  |  Page 68  |  Page 69  |  Page 70  |  Page 71  |  Page 72  |  Page 73  |  Page 74  |  Page 75  |  Page 76  |  Page 77  |  Page 78  |  Page 79  |  Page 80  |  Page 81  |  Page 82  |  Page 83  |  Page 84  |  Page 85  |  Page 86  |  Page 87  |  Page 88  |  Page 89  |  Page 90  |  Page 91  |  Page 92  |  Page 93  |  Page 94  |  Page 95  |  Page 96  |  Page 97  |  Page 98  |  Page 99  |  Page 100  |  Page 101  |  Page 102  |  Page 103  |  Page 104  |  Page 105  |  Page 106  |  Page 107  |  Page 108  |  Page 109  |  Page 110  |  Page 111  |  Page 112  |  Page 113  |  Page 114  |  Page 115  |  Page 116  |  Page 117  |  Page 118  |  Page 119  |  Page 120  |  Page 121  |  Page 122  |  Page 123  |  Page 124  |  Page 125