This page contains a Flash digital edition of a book.
Insuliinieritys ei lopu kokonaan Y


Angiina vaikuttaa mielenterveyteen?


U


SA:n kansallinen mielenterveysins- tituutti (NIMH) tekee tutkimuksia, joiden taustalla on epäilys, että an-


giinaa aiheuttavat kurkkutulehdusbaktee- rit, streptokokit olisivat syynä ns. obses- siivis-kompulsiivisiin mielenterveyshäiri- öihin. Se tarkoittaa vääristyneitä päähän- pinttymiä tai pakkomielteitä. Streptokok- kien arvellaan ehkä vaikuttavan myös ai- voihin veriteitse immuunijärjestelmässä havaitun heikkouden takia. NIMH:n tutkijat aikovat kokeilla, voisi-


ko psyykkisiä häiriöitä parantaa antamal- la potilaille varta vasten kehitettyjä vas- ta-aineita eli immunoglobuliineja strepto- kokkiperäisten autoimmuunireaktioiden hillitsemiseksi. (New Scientist)


leisen käsityksen mukaan tyypin1 diabeteksessa eli ns.nuoruustyypin sokeritaudis- sa insuliinin tuotanto haimassa on loppunut tai vähintäänkin loppuu pa- rin vuoden kuluessa diagnoosin saa- misesta. Ja potilaan hoito vaatii päi- vittäisiä insuliiniruiskeita. Nyt kui- tenkin Denise Faustaman Massachu- setts General -sairaalasta Bostonis- ta on osoittanut, että näistä diabeeti- koista useimmilla on vielä jäljellä ky- kyä – joskin vain vähän − tuottaa in- suliinia.


Faustmanin mukaan ei ole mahdo-


tonta, että jonain päivänä tämä insu- liinin tuottokyky saataisiin aktivoitua. Vielä ei temppuun pystytä, mutta toi- vo on herännyt. (Diabetes Care)


Synnytykset hidastuvat U


SA:ssa on tehty tutkimusta siitä, millä vauhdilla lapset ovat tulleet maailmaan eri aikoina. Vaikka kaikki muut asiat tun-


tuvat menevän eteenpäin kiihtyvällä vauhdilla, on kehitys tässä hidastunut. Synnytykset oli- vat ennen nopeampia. Ensisynnyttäjien kohdunkaulan laajenemi-


Ä


Musiikki lievittää kipua R


anskassa on ruvettu soit- tamaan musiikkia potilail- le, joiden turvonneet nive- let tai vointi muuten vaatii kivuli- aita punkteerauksia tai ruiskeita. Musiikin kuuntelu lievittää kipu- ja ja ahdistusta. Näin helpotetaan niin potilaan kuin henkilökunnan- kin vointia ja työtä. Kaiken lisäk-


Miellyttävän musiikin vaiku-


tus näkyy siinäkin, että potilaiden pulssit eivät kiihdy tavalliseen ta- paan toimenpiteen aikana. (Clinical Rheumatology)


rittiläiset eläinlääkärit ovat varoittaneet kotieläimiä pitä- vien hoitajien ja lääkärien voi-


van tuoda sairaaloihin huomaamat- taan superbakteereita; esimerkik-


si säästetään kustannuksia, kun esilääkitystä tai muuta kivun lie- vitystä ei tarvita yhtä paljon kuin ennen.


skettäin tapahtunut ja jo vuosikaudet toistunut kesäaikaan siirtymi-


nen on kyseenalaistettu Sur- reyn yliopistossa Englannissa – tieteellisesti. Kellojen siir- to tunnilla eteenpäin aiheuttaa teineissä tarpeetonta väsymys- tä, sanovat tutkijat, jotka kyseen- alaistavat koko operaation. Heidän mukaansa kellojen rukkaamisen takia tutkituissa teini-ikäisissä havaittiin väsymystuntemusten lisäksi ns. unihormoni me- latoniinin erityksen muu- toksia. Teinit kokivat sen nukahtamisvaikeutena il- taisin ja unisuutena aamu- päivisin. Tarkkaavaisuus ja mieliala heikkenevät joksi- kin aikaa.


Samansuuntaisia vaikutuksia on toki muillakin kuin teineillä. Perustel- lusti voi esittää kysymyksen: onko moinen kelloilla pelaaminen ollenkaan järkevää? (BBCnews)


Lemmikeistä superbakteereita? B


si MRSA-bakteeria. Sama koskee potilaita katsomaan tulevia vieraili- joita, joilla on kotonaan koira, kissa tai jokin muu lemmikkieläin. Britti- tutkimuksesta ilmeni, että jopa joka


64


nen vie nykyisin 2,6 tuntia kauemmin kuin 50 vuotta sitten; ja muilta kuin ensisynnyttäjiltä- kin keskimäärin 2 tuntia kauemmin. Valitetta- vasti meillä ei ole vastaavaa tietoa kotimaasta; onko pysytty vauhdissa mukana vai jääty jäl- keen. (American Journal of Obstetrics and Gynecology)


Kesäaikaan siirtymisestä väsymystä


neljännellä henkilökunnasta oli koi- ra. Ja joka toista lemmikin omista- jaa lemmikki nuoli ainakin kerran viikossa lisäten näin infektioriskiä. Tätäkään asiaa ei liene meillä sel-


vitetty, vaikka syytä varmaan oli- si, sillä sairaalainfektiot ovat vaka- va ongelma, jota on pyrittävä torju- maan kaikin keinoin. (The Veterinary Record)


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60  |  Page 61  |  Page 62  |  Page 63  |  Page 64  |  Page 65  |  Page 66  |  Page 67  |  Page 68  |  Page 69  |  Page 70  |  Page 71  |  Page 72  |  Page 73  |  Page 74  |  Page 75  |  Page 76  |  Page 77  |  Page 78  |  Page 79  |  Page 80  |  Page 81  |  Page 82  |  Page 83  |  Page 84  |  Page 85  |  Page 86  |  Page 87  |  Page 88  |  Page 89  |  Page 90  |  Page 91  |  Page 92  |  Page 93  |  Page 94  |  Page 95  |  Page 96  |  Page 97  |  Page 98  |  Page 99  |  Page 100  |  Page 101  |  Page 102  |  Page 103  |  Page 104  |  Page 105  |  Page 106  |  Page 107  |  Page 108  |  Page 109  |  Page 110  |  Page 111  |  Page 112  |  Page 113  |  Page 114  |  Page 115  |  Page 116  |  Page 117  |  Page 118  |  Page 119  |  Page 120  |  Page 121  |  Page 122  |  Page 123  |  Page 124  |  Page 125  |  Page 126  |  Page 127  |  Page 128  |  Page 129  |  Page 130  |  Page 131  |  Page 132  |  Page 133  |  Page 134  |  Page 135  |  Page 136  |  Page 137  |  Page 138  |  Page 139  |  Page 140  |  Page 141