This page contains a Flash digital edition of a book.
ty suuria yllätyksiä. Vientiyritykset ovat raportoineet hyvistä tuloksista. EK:n johtavan asiantuntijan Simo


Karetien mukaan Saksa pitää muis- taa yritysten kansainvälistymistä kos- kevassa keskustelussa. Yrityselämän kannalta Saksaa ei kannata käsittää vain perinteiseksi vientimaaksi, vaan tietynlaiseksi malliksi ja uudenlaisek- si kumppaniksi.


”Saksan vahva pk- sektori toimii mallina suomalaisyrityksille.”


”Maailmalla on paljon kiinnostus-


ta Pohjois-Euroopan kykyyn huoleh- tia taloudenpidosta. Yhteistyö talous- asioissa on luontevaa. Saksan valmius rakenneuudistuksiin on ollut kadeh- dittavan hyvä. Myös yritysten on helppo löytää toisensa.” ”Meidän kannaltamme on hyö-


dyllistä hakea yhteistyötä lähialueil- ta, myös suhteessa kolmansien mai- den markkinoihin.” Suomalaisten kiinnostus kohdis-


tuu Saksan energiaratkaisuihin, mah- dollisuuksiin pitää yllä teollisuuden kilpailukykyä ja pk-sektorin toimin- taedellytyksiä. Keskeinen on myös kysymys investointihalukkuudesta ja sen myötä työpaikoista: miten saksa- laiset saataisiin investoimaan enem- män Suomeen ja tietysti päinvastoin.


Tuoreimpia esimerkkejä suoma-


lais-saksalaisesta talousyhteistyöstä ovat Outokummun päätös ostaa sak- salainen teräsyhtiö Inoxum sekä ke- sällä tullut tieto siitä, että Uudenkau- pungin autotehtaalla aletaan valmis- taa A-sarjan Mersuja. Saksassa toimivia suomalaisyrityk-


siäkin puhuttaa maan päätös luopua ydinvoimasta, toteaa EK:n johtava asiantuntijaMikael Ohlström. Panostukset uusiutuviin energia-


muotoihin sekä ydinvoimasta luo- pumisen aiheuttamat haasteet tarjo- avat suomalaisille cleantech-yrityksil- le paljon mahdollisuuksia. ”Pohjois-Saksaan rakennetaan tuu-


livoimaa, jonka tuottama energia pi- tää saada siirrettyä etelään. Siirtoverk- koja täytyy rakentaa lisää. Lisäksi tar- vitaan säätö- ja varavoimaratkaisuja, joihin Suomessa on myös osaamista.” Kokonaisvaikutus voi kuitenkin


muodostua negatiiviseksi, sillä tar- vittavat investoinnit uusiutuviin, kak- soiskapasiteettiin sekä lyhyellä aika- välillä hiilivoimaan aiheuttavat suuria hintavaihteluita sekä hintojen nousu- paineen. Tämä vaikuttaa suoraan yri- tysten kilpailukykyyn. ■


Saksa on Suomelle tärkein


Tasavallan presidentin Sauli Niinistön Saksaan tekemä val- tiovierailu marraskuun alussa on merkittävä myös suoma- laisille yrityksille. Saksa on käytännössä Suomen tärkein kauppakumppani. Presidentin seurueeseen kuuluu elinkeino- ministeri Jyri Häkämies sekä yritysvaltuuskunta, johon kuu- luvat muun muassa UPM:n, Koneen, Outokummun, For- tumin, Enston, The Switchin ja EK:n toimitusjohtajat. Matkan teemoina ovat


Euroopan taloustilanne, Sak- san talous sekä energia- ja elinkeinopolitiikka, kilpailuky- vystä huolehtiminen sekä sen kehittäminen. Laajan, mutta kriittisen kes-


HYVISSÄ VÄLEISSÄ


1. Suomen ja Saksan suhteet ovat hyvät ja ongelmattomat


13000 Saksassa asuu 13 000 Suomen kansalaista. Eniten


heitä on Nordrhein-Westfale- nissa, missä on paljon myös suomalais yrityksiä. Lähde:UM


2. Saksan ja Suomen politiikka ja edut ovat usein samansuuntaisia


3. Suomen pragmaattista, avointa ja tehokasta toimintatapaa arvostetaan Saksassa


4. Talouspolitiikan koordinaatiossa Suomen ja Saksan linjaukset ovat lähellä toisiaan


5. Maita yhdistää myös vientivetoinen talousrakenne


kustelun kohteena ovat ener- giapoliittiset kysymykset. Suomalaisille energia-alan yri- tyksille avautuu loistavia mah- dollisuuksia Saksan energiata- loudessa. Maiden välillä onkin jo sovittu energia-alan yhteis- työn tiivistämisestä. Keskeisiä ovat uusiutuva energia, ener- giatehokkuus sekä jätteiden käsittely ja kierrätys. Saksan ja Suomen välinen


kauppa on monipuolista. Pe- rinteinen vienti koostuu met- säteollisuuden tuotteista, ku- ten paperista, pahvista ja sellumassasta, tietoliikenne- laitteista, moottoriajoneuvois- ta sekä raudasta ja teräksestä. Suomi tuo Saksasta moot-


toriajoneuvoja sekä koneita ja laitteita. Saksassa on noin 400 suo-


malaisyrityksen tytäryritys tai toimipiste. Saksan satamilla on keskeinen asema Suomen kautta kulkevassa transitolii- kenteessä. ■


7/2012


7


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60  |  Page 61  |  Page 62  |  Page 63  |  Page 64  |  Page 65  |  Page 66  |  Page 67  |  Page 68