This page contains a Flash digital edition of a book.
TYÖSUHDEtohtori


Rosenlöf painottaa. Potentiaali on huikea, mutta tulot


koostuvat pienistä puroista ja investoin- tien takaisinmaksuajat voivat olla pitkiä. ”Kun yksikköhinta saadaan alas, vo-


lyymit voivat nousta suuriksikin. Yh- teen kohdemaahan räätälöity ratkaisu voi olla monistettavissa muihin matalan infran maihin. Kannattaa muistaa, että vähävaraisissakin yhteiskunnissa löytyy rahaa tärkeisiin hankkeisiin – pitää vain tunnistaa ensisijaisimmat hankkeet.”


Järjestöt ovat jo perillä


Cleantech-yritykset puhuvat osallista- vista liiketoimintamalleista, joissa rat- kaisuja kehitetään yhdessä paikallisten osaajien kanssa paikallisiin tarpeisiin. Näissä hankkeissa järjestöillä on pal-


jon annettavaa, uskoo Suomen World Visionin toiminnanjohtaja Tiina Sauk- ko. ”Olemme pysyvästi kohdemaassa,


joten meillä on tietoa sikäläisistä asia- kastarpeista ja olosuhteista. Osaamme sovittaa yhteen erilaiset tavoitteet ja kumppanit. On luontevaa, että tuomme suomalaisia cleantech-yrityksiä osaksi tätä ekosysteemiä.”


Saharan eteläpuoli nousussa


Suomalaisilla on kehittyviin markkinoi- hin liittyvä harha. Ajattelemme pääosin Brasiliaa, Kiinaa ja muita BRIC-maita, arvioi EK:n johtaja Leena Mörttinen. ”Suurin kasvupotentiaali piilee niissä


maissa, joilla on eniten kirittävää länti- seen maailmaan nähden. Kannattaa et- siä markkinoita, joissa elintason catch- up eli kiinniotto on käynnistymässä”, Mörttinen kehottaa. ”Kiinnostavimpia ovat markkinat,


joiden linkki länsimaiden talouskriisiin on heikoin. Tällainen alue on muun muassa Saharan eteläpuolinen Afrikka, jossa talouskehitys on jatkunut häm- mästyttävän vakaana jo vuosien ajan. Siellä markkinat kehittyvät joko vas- toin meikäläisiä suhdannesyklejä tai ne eivät edes korreloi yleisten suhdantei- den kanssa.” ■


KIELLETTYJÄ JA


SALLITTUJA KYSYMYKSIÄ TYÖPAIKKAHAASTATTELUSSA ei saa kysellä perhe- suunnitelmista eikä ylipäätään asioista, jotka eivät liity työsuhteeseen. Tämän neuvon saa ainakin netis- tä pikaisella googlauksella. Kiellettyjen kysymysten listalla ovat myös vapaa-ajan harrastukset, yhteis- kunnallinen toiminta, asevelvollisuus ja niin edelleen. Listoja näkee yleisesti, eikä monikaan kyseenalais-


ta niitä. Tosiasia kuitenkin on, että laki ei määrää, mistä työhaastattelussa saa puhua ja mistä ei. Laki ei tunne kiellettyjä eikä sallittuja kysymyksiä. Käsitys kielletyistä puheenaiheista liittyy työnan-


tajan oikeuteen kerätä henkilötietoja. Lain mukaan työnantaja saa kerätä työnhakijasta vain henkilötie- toja, jotka ovat työsuhteen kannalta tarpeellisia. Va- paa-ajan harrastuksia koskeva tieto ei liene yleensä työsuhteen kannalta tarpeen, mutta olennaista on- kin, onko kyse henkilötiedosta. Henkilötieto on määritelmän mukaan sellainen tie-


to, joka on jollakin alustalla, kuten paperilla tai tieto- koneen muistissa. Kun tieto pannaan alustalle, siitä tulee henkilötieto. Ja vastaavasti, jos tieto jää vain suupuheen varaan, se ei ole henkilötieto. Henkilö- tietolaki tai mikään muukaan laki ei rajoita asioiden puintia suullisesti. Työpaikkahaastattelussa voidaan siis aivan laillisesti keskustella mistä vain. Puheenaiheiden rajoittaminen voi kuitenkin olla


viisasta. Jos haastattelussa sivutaan vaikkapa per- hesuunnitelmia ja hakija jää valitsematta, voi syntyä epäily syrjinnästä. Puhuminen ei ole kiellettyä, mut- ta syrjintä on. Sairaushistorian tarpeettoman laaja ruotiminen voi johtaa samaan. Jos tuomioistuin katsoo, että syrjintäepäily pitää


paikkansa, työnantajan voi olla vaikea näyttää to- teen, että valinnalle oli asialliset perusteet. Tältä ris- kiltä voi välttyä miettimällä huolellisesti, mitä työ- paikkahaastattelussa otetaan esille.


Tällä palstalla EK:n asiantuntijat ratkovat työsuhteisiin liittyviä pulmia.


Asiantuntija Mikko Nyyssölä, EK


56%00 milj. euroa


”On itsestään selvää, ettei EU:n tule o taa Afrikassa. Jo tänä vuonna Afrikan ta-


Yksin Suomen työeläkejärjestelmälle ver verrattavissa Aasian kasvuvauhtiin. Lähde: IMF


7 / 10 maailman nopeimmin kasvavista kansantalouksista 2011–2015 sijaitsee


yksipuolise ti käyttöön finanssit ansaktioveroa. louskasvuksi ennustetaan 6 %, mikä on


käyttöönotto aiheuttaisi jopa 500 mljoonan euron vuotuiset kustannukset.”


Ole Johansson EK:n kevätkokouksessa 22.5.


7/2012


57


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60  |  Page 61  |  Page 62  |  Page 63  |  Page 64  |  Page 65  |  Page 66  |  Page 67  |  Page 68