nin ulkopuolelle joko kriisipankkien pääomittami- sen kautta tai siirtämällä ne yksittäisten valtioiden kannettaviksi. Yhteiseen talletussuojaan voitaisiin siirtyä ajan kanssa ja vasta, kun on nähty miten te- hokkaasti valvonta saadaan liikkeelle ja missä mää- rin ongelmalainat on hoidettu. Eikä suojaan tarvitse sisällyttää kaikkia pankkeja, vaan vakaa ydin voitai- siin luoda suurista, kansainvälisistä pankeista. Muut voidaan hoitaa kansallisesti. Pidän pankkiunionia tärkeänä, sillä sen avulla
estettäisiin Irlannin kohtalon toistuminen kuten myös se, että Kreikan kokoinen pieni talous pääsee horjuttamaan koko euroalueen stabiliteettia.
Yhdysvalloissa käydään jatkuvaa keskustelua siitä, onko pankkien ja rahoitusmarkkinoiden säätelyä liikaa vai liian vähän. Miltä eurooppa- lainen säätely näyttää Yhdysvalloista katsottu- na? Onko se oikeanlaista vai tukahduttaako se liiketoimia? Säätely on välttämätöntä, mutta sen toteuttami- nen tulee sitä haastavammaksi, mitä monimutkai- semmaksi finanssijärjestelmä kehittyy. Näyttäisi, että säätelijät vastaavat lisääntyneeseen monimut- kaisuuteen tekemällä säännöt vielä monimutkai- semmiksi. Mielestäni säätelyä tulisi pikemminkin yksinkertaistaa. Esimerkiksi pankkien pääomavaatimuksen osal-
ta olisi parempi, jos pysyttäisiin yksinkertaisessa oman pääoman määritelmässä. Pankkeihin kohdis- tuva Basel II -säännöstö oli paljon monimutkaisem- pi kuin Basel I, mikä on yksi syy Euroopan pank- kien holtittomaan lainanantoon sekä Euroopassa että maailmalla. Joidenkin arvioiden mukaan Eu- roopan pankit pyörittivät jopa kolmasosaa USA:n
varjopankkijärjestelmästä Basel II: n seurauksena. Toinen suhteellisen selkeä sääntö on erottaa tal-
letus- ja investointipankkitoiminta jälleen toisis- taan, kuten Liikasen työryhmä äskettäin ehdotti.
Voiko Yhdysvaltojen vaalitulos vaikuttaa Eu- roopan kriisiin? Vaalitulos vaikuttaa varmasti monella tavalla Eu- rooppaan, mutta enemmän epäsuorasti, esimerkik- si USA–Kiina-kauppasuhteiden kautta, kuin USA- Eurooppa suhteiden kautta.
Millainen on Suomen tilanne? Miten voimme parhaiten turvata oman asemamme, kun Eu- rooppa järkkyy? Suomen talous ja pankkijärjestelmä ovat suhteel- lisen hyvässä kunnossa, ja kohtuullisen velkaan- tumisasteemme takia meillä on enemmän liikku- matilaa kuin muilla. Huolenaihe on yksikkötyö- kustannusten voimakas kasvu juuri ennen kriisiä. Se on merkittävä riski. Yleisemmin on kartoitettava, mihin Suomella
on yhteiskunnallisesti varaa. Yhdysvalloista kat- sottuna Suomen valtion vastuut ovat kasvaneet kohtuuttoman suuriksi yksilön vastuihin verrat- tuna. Uskon, että tätä suhdetta joudutaan tasapai- nottamaan uudelleen kriisin jatkuessa. Maailmantalous on niin herkässä tilassa, että
on syytä varautua kaikenlaisiin yllätyksiin – myös euroalueen hajoamiseen. Samalla on varottava, et- tei Suomi sitoudu sopimuksien kautta kohtuutto- miin taloudellisiin velvoitteisiin. Jos pankkiunio- nin suunniteltu muoto johtaisi sellaiseen, en kan- nattaisi sitä. Mutta en myöskään usko euroalueen tulevaisuuteen ilman jonkinlaista pankkiunionia. ■
”Suomalaiset yritykset hyötyvät Yhdysvalloissa myös tutkimus- yhteistyöstä.”
Kristiina Helenius, AmChamin toimitusjotaja
men taloudelliselle kasvulle. ”Venäjän WTO-jäsenyys on mah-
dollisuus asemoitua keskelle Euroo- pan kiinnostavinta aluetta ja siirtyä painimaan kokoamme isompien sarjassa.” Muut 25 maata SelectUSA:n lis-
talla ovat Alankomaat, Australia, Belgia, Brasilia, Espanja, Etelä-Ko- rea, Intia, Irlanti, Israel, Iso-Bri- tannia, Italia, Japani, Kanada, Kii- na, Meksiko, Ranska, Ruotsi, Sak- sa, Saudi-Arabia, Singapore, Sveitsi, Taiwan, Venäjä ja Yhdistyneet arabi- emiirikunnat. ■
7/2012 37
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68