Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) kansantalous- tieteen professori Bengt Holmström seuraa Euroopan talouskriisiä Yhdysvalloissa. Hän vastasi Priman kysymyksiin siitä, millaisia ajatuksia eurokriisi herättää Yhdysvalloissa.
M
Holmström kehottaa suomalaisia varautu- maan kaikenlaisiin yllätyksiin euroalueen hajoamista myöten. Hän sanoo, että Euroo- pan rahaunionin rakenteita on edelleen pa- rannettava, jos euroalue halutaan säilyttää. EU:n ja Yhdysvaltojen väliset vapaakaup-
paneuvottelut aiotaan käynnistää heti Yh- dysvaltojen presidentinvaalin ratkettua. Talouskriisit vauhdittavat neuvotteluja. EK pitää neuvottelujen aloittamista tärkeänä, koska Yhdysvallat on Suomelle merkittävä taloudellinen yhteistyökumppani.
inkälaisina amerikkalaiset nä- kevät Euroopan selviytymis- mahdollisuudet kriisistään? Tavalliset amerikkalaiset eivät jaksa olla kiinnostuneita siitä,
miten Eurooppa hoitaa kriisejään. Yhdysvalloil- la on riittävästi omiakin talousongelmia ja vaa- lit ovat tulossa. Ne vievät päähuomion. Euroo- pan kriisin heikko uutisarvo näkyy lehdistön vä- häisessä kirjoittelussa ja poliitikkojen laimeassa kiinnostuksessa. Yhdysvaltain hallitus, keskuspankki ja Wall
Street sen sijaan seuraavat EU:n talouskriisiä huolestuneina ja toivovat, että Eurooppa pa- lauttaisi luottamuksen euroon ja pankkijärjes- telmään yhteisvastuun kautta. Tulonsiirrot Eu- roopan sisällä eivät luonnollisesti näyttele ko- vin suurta osaa heidän laskelmissaan. Euroopan pankkijärjestelmän ajautuminen hallitsematto- maan kriisiin toisi Amerikan taloudellekin suu- ria ongelmia. Uuden lainsäädännön takia Yhdys- valtain keskuspankin Fedin kädet ovat paljon sidotummat kuin 2008. Se ei enää pysty pelasta- maan sijoitusrahastoja talletuspaon estääkseen. Aseet kriisin torjumiseen ovat näin heikommat kuin neljä vuotta sitten.
Minkälaisen yhteenvedon voisi tehdä ame- rikkalaisten taloustieteilijöiden ajatuksista? Taloustieteilijöiden näkemykset Euroopan ra- haunionista vaihtelevat, mutta vähemmän kuin Euroopassa. Täällä ollaan yleisesti skeptisempiä.
34 7/2012
Perusteluna on se, että EU on liian epäyhtenäi- nen talousalue rahaunioniksi ja toisaalta rahau- nioni yksinään riittämätön pitämään euroalueen kasassa. Löysien rahaunionien historia ennakoi tällaisen unionin purkautumista ennemmin tai myöhemmin. Jotta tältä kohtalolta vältytään, ra- haunioni vaatii rakenteellisia uudistuksia ja sel- keämmän vision tulevaisuudesta.
Voiko tämän tulkita siten, että Euroopan on turha odottaa Yhdysvalloista viisasten kiveä, jonkinlaista älyllistä Marshall-apua rahaunio- nin ongelmien ratkaisemiseksi? Etenkin Euroopasta kotoisin olevat taloustietei- lijät seuraavat kriisiä aktiivisesti ja monet ovat myös osallistuneet päätöksentekoon ainakin epäsuorasti. Näkemykset talouskriisin syistä ja kulusta vaihtelevat suuresti, joten ratkaisuista- kin ollaan eri mieltä. Hyvänä pidän sitä, että kes- kustelufoorumeja on riittävästi. Erilaiset kirjoi- tukset aiheesta ovat olleet asiallisia ja ajatuksia herättäviä.
Miksi Yhdysvallat onnistuu pitämään dollarin maksuvälineenä, vaikka eri osavaltiot pärjää- vät taloudenhoidossaan hyvin vaihtelevasti? Yhdysvallat ei ole pelkkä rahaunioni, vaan syvälle integroitu talousunioni. Maan pankkijärjestelmä on käynyt läpi monet kehitysvaiheet, ja sen his- toriasta ja kokemuksista olisi hyötyä myös Eu- roopan rahaunionille. Keskeinen ero on se, että osavaltioiden talou-
››
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68