TÄSTÄ ON kysymys Faktaa ja fiktiota veroparatiiseista ”K
unta ei saa tehdä hankintoja veroparatii- siyhtiöiltä”, ”Veroeurot katoavat veropa- ratiiseihin”. Näin ovat kirkuneet niin leh-
tien otsikot kuin poliitikotkin viime aikoina. Kun- nallisvaalien alla verotus ja veroparatiisit ovat olleet otsikoissa enemmän kuin aikoihin. Mutta mistä tästä kaikessa on kysymys? Otsikot näyttävän lu- paavan paljon enemmän kuin lainsäädäntö mah- dollistaa.
Mikä on veroparatiisi? OECD:n määritelmän mukaan veroparatiisi on maa tai alue, jossa on olemattomat tai vain nimelliset ve- rot. Lisäksi veroparatiisille on tyypillistä, että alueen lait ja hallintomenettelyt yleensä salaavat liiketoi- minnan ja sijoittajien yksilöintitiedot muiden mai- den viranomaisilta.
Miksi veroparatiiseja ei laiteta kuriin? On laitettukin. Vanha leima tuntuu vain sitkeästi pysyvän maiden kyljessä. OECD ja EU ovat jo pi- demmän aikaa vaatineet maita sitoutumaan kan- sainväliseen tietojen vaihtoon. Tämä työ onkin tuottanut tulosta. Esimerkiksi Suomella on tieto- jenvaihtosopimus jo 35 veroparatiisiksi luokitelta- van maan tai alueen kanssa, ja lisää neuvotellaan koko ajan. Näissä sopimuksissa sitoudutaan luo- vuttamaan toisen maan verottajan käyttöön sen pyytämiä tietoja. Näin yritykset tai yksityishenki- löt eivät pysty pakenemaan anonyymeina tällaisten kevyen verotuksen maiden suojaan.
Mitä hyötyä yhtiölle on sijoittumisesta veroparatiisiin? Nykyään verohyötyä on yhä vähemmän. Tehokkaa- na välineenä verohyödyn poistamisessa toimii vä- liyhteisölainsäädäntö. Meillä väliyhteisölaki on ol- lut voimassa jo lähes 20 vuotta, vuodesta 1995 lu- kien. Jos esimerkiksi suomalainen yhtiö omistaa matalan verotuksen valtiossa yhtiön, voidaan tä- män toisessa valtiossa sijaitsevan yhtiön tulo ve- rottaa lain nojalla Suomessa. Mitään verohyötyä esimerkiksi tytäryhtiön perustamisesta veropara- tiisiin ei siten yhtiölle muodostu. Sen sijaan vero- hyöty muodostuu suomalaisille veronsaajille, jotka saavat tässä toisessa valtiossa sijaitsevan yhtiön tu- lon verotettavaksi Suomeen. Esimerkiksi Ruot- siin perustetun yhtiön tuloa ei voitaisi ve- rottaa Suomessa.
7/2012 29
Miksi sitten edelleen esimerkiksi pääomasijoi- tusrahastot usein sijaitsevat veroparatiiseissa? Syynä ovat toimivat ja tunnetut rahastorakenteet. Monet näistä valtioista ovat luoneet rahastoraken- teet, jotka kansainväliset sijoittajat tuntevat. Pää- omasijoitusrahastot ovat kuitenkin verotukselli- sesti ns. läpivirtausyksiköitä, jotka eivät ole vero- velvollisia. Verotuksellisesti olisi siten aivan sama, missä pääomarahasto sijaitsisi. Veron maksaa itse aikanaan pääomasijoittaja omassa asuinvaltiossaan.
Miksi lehdissä on kuitenkin juttuja ulkomaa- laisomisteisista suomalaisyhtiöistä, jotka eivät maksa veroja Suomeen? Näissä tilanteissa on ollut kyse Suomen sisäisen lainsäädännön mahdollistamasta verosuunnitte- lusta. Korkojen laaja vähennysoikeus on joissakin tapauksissa johtanut siihen, ettei Suomeen ole jää- nyt verotettavaa tuloa. Korkojen vähennysoikeutta tullaan kuitenkin rajoittamaan ja hallituksen esitys tästä annetaan vielä tämän syksyn aikana. ■
”Suomi on sopinut 35 veroparatiisin kanssa tietojen luovuottamisesta verottajan käyttöön.” Virpi Pasanen, EK
Kuva Marjut Hentunen
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68