”WTO-JÄSENYYS HELPOTTAA KAUPANKÄYNTIÄ”
PEKKA VILJAKAISEN mielestä Venä- jän jäsenyys Maailman kauppajärjestö WTO:ssa helpottaa taloudellista kans- sakäymistä Suomen ja Venäjän välillä. ”Suomalaisten pitää ymmärtää, et-
tä tulliviidakkoa ei enää ole. Toki toi- mialakohtaisia eroja varmasti löytyy.” Viime vuonna viennin arvo Venäjäl-
Presidentti Sauli Niinistö tutustui Skolkovon toimintaan kesäkuisella Venäjän-vierailullaan.
le oli 5,3 miljardia euroa. Tuolla kau- pan tasolla Suomen hyöty Venäjän WTO-jäsenyyden tuomasta tullimak- sujen alenemisesta olisi 250 miljoo- naa euroa vuodessa. Tullialennukset eivät ole kuiten-
kaan vielä astuneet täysimääräise- nä voimaan, sillä monilla toimialoilla
muutoksille sovittiin useiden vuosi- en siirtymäajat. ”Venäjällä on ehdoton poliittinen
tahto olla hyvä WTO:n jäsen. Voi ol- la, että sisäpoliittisista syistä joitakin asioita tai toimialaa halutaan suojel- la, mutta niinhän tehdään muissakin maissa. Ja jos Venäjä toimii WTO:n vastaisesti, ongelmien ratkominen on virkamiesten ja poliittisen johdon asia.” Viljakaisen mielestä WTO-säännös-
ten lisäksi on syytä tarkistaa, mitä muuta Venäjän lainsäädännössä ja toimintaympäristössä on tapahtu- nut viimeisten viiden vuoden aikana.
Opiskelijat ja työntekijät vaihtoon
Miten sitten yritykset voisivat läh- teä liikkeelle? Viljakainen huomaut- taa, että Suomessa asuu runsaat 80 000 venäläistä, mutta heitä hyö- dynnetään heikosti työelämässä. ”Venäjää ymmärtävien ja kieltä tai-
tavien työntekijöiden rekrytoinnin si- jaan yritysjohtajat palkkaavat kallis- palkkaisia konsultteja kertomaan, millaista Venäjällä on.” Myös opiskelijavaihtoa tulisi hä-
nen mielestä lisätä rajan molemmin puolin. ”Suomalaiset yliopistot ja korkea-
koulut voisivat lähettää Venäjälle vaikkapa tuhat opiskelijaa vuodessa. Jokainen heistä tuottaisi kansantalou- delle lisää. Venäjän mahdollisuudet avautuvat vasta paikan päällä. Siksi opiskelijavaihto on tärkeää.” Myös yritysten tulisi Viljakaisen
mielestä rohkaista henkilöstöään työ- vaihtoon, jossa suomalaiset työnteki- jät pääsisivät 1–2 vuoden pestille Ve- näjälle ja heidän venäläiset kollegansa vastaavalle komennukselle Suomeen. ”Työvaihdon ja ylipäätään talou-
dellisten suhteiden edistämiseen tar- vittaisiin byrokratian vähentämistä. Täyttä viisumivapautta ei välttämät-
28 7/2012
tä tarvita, mutta viisumin ja työluvan saannin nopeuttaminen olisi erittäin tärkeää.”
Skolkovo on portti uuteen talouteen
Skolkovo-hanke on nyt Venäjän uu- den talouden keihäänkärki. Tekno- logiapuisto on hyvä esimerkki hank- keista, joilla kansantalouden pohjaa yritetään leventää uusille toimialoille. Skolkovo keskittyy viidelle toimi-
alalle: it-alaan, bioteknologiaan, puh- taisiin teknologioihin sekä ydinvoi- ma- ja avaruusteknologiaan. Viljakainen sanoo, että lokakuun
alkuun mennessä Skolkovoon oli hakenut 4 200 yritystä, joista vajaal- le 700:lle oli myönnetty niin sanottu Skolkovo-status. ”Jos yritys perustaa Skolkovoon
tuotekehitysyksikön, se saa täyden verovapauden henkilöverotukses- sa, vapautuksen sosiaalimaksuista ja mahdollisesti myös tukea yritystoi- minnan aloittamiseen.” Suomalaisyrityksistä Skolkovo-
statuksen on saanut kaksi: Nokia ja Nokia-Siemens. Viljakaisen mukaan parikymmentä suomalaista yritystä on aloittamassa tai jo aloittanut ha- kuprosessin.
Sata kasvuyrittäjää Helsinkiin Viljakainen vastasi Tieto-konsernin kansainvälisistä toiminnoista loppu- vuoteen 2010 saakka. Sen jälkeen hän keskittyi No Fear -johtamisoppaan ympärille syntyneeseen hankkeeseen (
www.nofear-community.com) Hankkeen kantavia teemoja ovat
rohkeus kohdata uusia asioita ja val- mius muuttaa toimintatapoja ennen muuta nuorten digilahjakkuuksien johtamisessa. Sukupolvien välisen vuorovaiku-
tuksen ja suomalais-venäläisen yh- teistyön lisääminen on Viljakaisen ajatuksena myös marraskuun lop- pupuolella, kun hän lennättää sa- ta venäläistä it-alan yrittäjää Hel- singissä järjestettävään Slush-kon- ferenssiin. Aalto-yliopiston suojissa toimivan
yrityskiihdyttämön Startup Saunan tilaisuus tuo yhteen lupaavimmat kasvuyritykset Pohjoismaista, Balti- asta ja Venäjältä. Viljakaisen mielestä vastaavaa uudenlaista kanssakäymis- tä tarvitaan enemmän Suomen ja Ve- näjän välillä. ”Haluan tehdä töitä sellaisilla
markkinoilla, jotka vaikuttavat eni- ten Suomen tulevaisuuteen – ja se on Venäjä.” ■
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68