FINANSSIALAN Keskusliitto vastustaa rahoitusmarkkinaveron käyttöönot- toa, mikäli se otettaisiin käyttöön vain osassa maailman maita. Veron kustan- nukset tulisivat suomalaisten yritysten ja kotitalouksien kannettaviksi. ”Esimerkiksi Ruotsi on ilmoittanut
lujasti, ettei se tule ottamaan veroa käyttöön. Sillä on tämäntyyppisistä ve- roista huonoja kokemuksia 80-luvulta. Ruotsi luopui verosta, kun puolet ar- vopaperikaupasta pakeni veron voi- maantulon jälkeen Tukholmasta Lon- tooseen”, Piia-Noora Kauppi kertoo. Jatkuva spekulointi veron ympärillä
”Rahoitus markkina- vero olisi Suomelle väärä ratkaisu.”
luo epävakautta, vaikeuttaa investoin- teja sekä heikentää työllisyyttä Suo- messa. ”Jo pelkkä valmisteluun osallistumi-
nen vaikuttaisi finanssiyritysten strate- gisiin ratkaisuihin. Euroalueen vero näi- vettäisi kaupankäynnin Helsingin Pörs- sissä ja markkinat siirtyisivät Ruotsiin ja erityisesti Tukholmaan, josta kehit- tyisi johtava pohjoismainen finanssi- keskus.”
”Veron kustannukset siirtyvät kilpailluil-
la markkinoilla pitkälti finanssilaitosten asiakkaiden maksettavaksi. Näin ar vioi myös valtioneuvosto eduskunnalle toi- mittamassaan valmistelumateriaalissa.” Euroalueen erillisveron tai suppeam-
man jäsenvaltiojoukon piirissä sovitun veron tuotto olisi Kaupin mukaan hyvin todennäköisesti negatiivinen ja vero ko- konaisuudessaan Suomen kansantalou- delle nettohaitallinen. Vero heikentäisi oleellisesti myös talouden elpymismah- dollisuuksia. Veron käyttöönotolla olisi suora, alen-
tava vaikutus esimerkiksi eläketurvaan. Kustannuksen maksaisivat tulevaisuu- den eläkkeensaajat. ”Työeläkevakuuttajat Telan laskelman
mukaan veron kustannukset työeläke- sijoituksiin olisivat 450–530 miljoonaa euroa vuodessa. Työeläkesijoituksista maksettavan veron aiheuttamat kulut voitaisiin kattaa vain työeläkemaksuja korottamalla, mikä lisäisi työllistämis- kustannuksia ja vähentäisi palkansaa- jien käteen jääviä tuloja”, Kauppi sanoo.
ja ranskalaiset pankit, jotka ovat ra- hoittaneet holtittomia espanjalaisia pankkeja, polttavat sormensa ja kan- tavat tappioitaan. Se rauhoittaisi ti- lannetta moraalisesti ja poliittisesti.” Korkman näkee sijoittajavastuun
toteuttamisen riskit, mutta on sitä mieltä, että pankeilla on ollut jo mon- ta vuotta aikaa varautua niihin. ”Pankkiirit varmasti sanovat, että
syntyy täysi kaaos. En usko kaaoksen syntymiseen.”
Kielteisiä kierteitä
Korkman arvioi, että saamme odot- taa pankkiunionin toteutumista vie- lä pitkään. ”Pankkiunioni on poliittisesti, tek-
nishallinnollisesti ja juridisesti hyvin kunnianhimoinen hanke. Sen val- mistumista odotellessamme Euroop- pa ehtii mennä syvemmälle taantu- maan ja ehkä noustakin siitä.” Suomalaisen pk-yrityksen kannal-
ta tilanne pysyy edelleen hyvin han- kalana.
22 7/2012
”Eri puolilla Eurooppaa vaikuttaa
suuri määrä kielteisiä kierteitä. Tuo- tanto supistuu ja työllisyys heikke- nee. Kotitalouksien ostovoima vähe- nee ja yksityinen kulutus pienenee, kun huolissaan olevat kotitaloudet lisäävät varovaisuussäästämistään. Näkymät ovat edelleen niin sumui- set, että järkeviä investointeja on vai- kea tehdä.” ”Etenkin Etelä-Euroopassa taseon-
gelmista kärsivät pankit pitävät luo- tonannon niukkana ja korot korkei- na niille, jotka luottoja saavat. Tämä taas pitää yllä kiinteistöjen hintojen laskua, joka entisestään murentaa ta- seita. Ja lisäksi meillä on edelleen tä- mä kytkentä pankkien ja valtioiden luottokelpoisuuden välillä.” Korkmanin mukaan taloustieteilijä
John Maynard Keynes kuvasi hyvin tilannetta, jossa nyt elämme. ”Kun menee huonosti, Keynesin
mukaan ei pidä liiaksi luottaa tasa- painottavien mekanismien voimaan, koska itseään voimistavat häiriöt ja
kielteiset kierteet pitkittävät ja sy- ventävät kriisiä hyvin herkästi. Täs- sä on rahoitusmaailman toimijoille työsarkaa.”
Liikaa politiikkaa?
Sixten Korkman katsoo, että EU:lla on melko vähän keinoja kannustaa pk-yrityksiä kasvamaan ja työllistä- mään, koska epävarmat näkymät es- tävät järkevien investointipäätösten tekemisen. ”Ymmärrän elinkeinoelämän tur-
hautumisen ja myös sen, että epävar- man tilanteen pitkittymisestä syyte- tään poliitikkoja. Siihen on varmasti aihetta, mutta totuus on, että ekono- misteillakaan ei ole vastauksia kriisin nopeaksi ratkaisemiseksi.” Euroopan unionin ministerineu-
voston talouspoliittisen osaston pää- johtajana vuosina 1995−2005 toimi- nut Korkman muistuttaa, että niin EU:n kuin talous- ja rahaliiton EMU:n syntyminen oli poliittinen projekti, jossa keskeisesti oli kysymys rauhas-
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68