”Nyt synnytettävän pankkiunionin täytyy olla valmis kohtaamaan myös tulevaisuuden kriisit.”
Piia-Noora Kauppi ”Resoluutiovaiheeseen liukumis-
ta ei suvaita. Pankin johdolla ja omis- tajilla tulee olla selvä intressi pan- kin kuntoon saamiseksi. Myös sank- tioiden käytön on oltava mahdollista. Tärkeä kysymys on, kuinka kohdel- laan resoluutioon joutuneen mo- nikansallisen pankin omistajia ja seniori velkojia, ja mikä maa kulloin- kin joutuu vahingot maksamaan, jos niin pitkälle joudutaan.”
Talletussuoja turvattava
Komissio on esittänyt vakausrahas- tojen verkoston perustamista osak- si kriisinhallintamekanismia. Pank- kiunionin yhtenäisyyden kannalta yksi suuri vakausrahasto olisi ehkä perustellumpi ratkaisu. ”Tällä hetkellä realismia on kan-
pankkien riskit tulee saada pysymään kohtuullisella tasolla”, Kauppi sanoo. ”Ajatus on, että valvoja voi vaatia
lisäpääomittamista sellaiselta pan- kilta, jonka vakavaraisuus horjuu. Ongelmapankki voidaan alistaa eri- laisille valvontatoimenpiteille ja lisä- vaatimuksille.” Jos tervehdyttäminen ei onnistu,
viimeisenä vaiheena on toimijan pur- kaminen, resoluutio. Se täytyy tehdä taitavasti, koska tällaisissa tilanteissa ongelmat voivat tarttua ja synnyttää epidemioita.
sallisille vakausrahastoille perustu- va järjestelmä. Toki pääsisimme kan- sallisista poteroistamme nopeammin eroon, jos kykenisimme luomaan yhden vakausrahaston mallin. Mut- ta poliittisesti se ei nyt näytä olevan mahdollista.” ”Jos komission esitys toteutuu,
edellytämme, että jokaisessa maassa luodaan vakausrahastot samoin pe- lisäännöin, samoin prosenttiosuuk- sin pankkien taseista. Niiden pitää olla riskiperusteiset, ja ne on luotava puhtaalta pöydältä.” ”Vakausrahastoihin turvaudutaan,
jos omistajien ja seniorivelkojien ra- hat eivät riitä. Valtion ja veronmaksa- jien riski toteutuisi vasta sen jälkeen, kun vakausrahasto on ongelmatilan- teessa jouduttu purkamaan”, Kauppi sanoo. Vakausrahastoihin ja yhteisvas-
tuuseen liittyy joitakin tekijöitä, joi- hin Finanssialan Keskusliitto suhtau- tuu hyvin kriittisesti ”Kriisinhallintadirektiivi lähtee sii-
tä, että talletussuojaan kerätyt rahat voivat tavallaan olla myös vakaus- rahaston rahoja. Meidän lähtökoh- tamme on, että talletussuoja on luo- tu asiak kaiden suojaamiseksi. Sitä ei pidä käyttää pankin pelastamiseen.” Kauppi huomauttaa, että talletus-
suojan funktio on myös pankin suo- jaaminen talletuspaolta tilanteissa, joissa kriisin uhka tai huhut saavat tallettajat hermostumaan. ”Olisi täysin järjetöntä vaarantaa
yhteisvastuun nimissä suomalais- ten talletussuoja esimerkiksi Espan- jan ongelmapankkien pelastamisek- si. Suomen linja on, että pohjoismais- ten terveiden pankkien ei pidä kantaa huonokuntoisten etelän pankkien riskejä.”
Sijoittajavastuu heti käyttöön
Aalto-yliopistossa professor of prac- tice -tehtävää hoitava Sixten Kork- man katsoo, että sijoittajavastuun käyttöönotossa ei ole varaa viivytellä. Kyse on saksalaisista ja ranskalaisista pankeista, jotka ovat syytäneet rahaa Espanjassa toimineita kiinteistökei- nottelijoita rahoittaneille pankeille. ”Kun espanjalaisia pankkeja ale-
taan pääomittaa, menneisyydestä pe- ritty kumuloitunut tappio jäänee Es- panjan valtion harteille. Tämä mu- rentaa Espanjan luottokelpoisuutta, mutta on poliittisesti välttämätöntä” ”Sijoittajavastuuta pitää toteuttaa
brutaalisti niin, että ne saksalaiset ›› 7/2012 21
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68