AJASSA verotus
Rahoitusmarkkinavero nostaisi työeläkemaksuja
Eija Lampi ■ T
ransaktioverosta eli rahoitus- markkinaverosta aiheutuisi Suomen työeläkejärjestelmäl- le vuotuinen 450–530 miljoo-
nan euron kustannus. Se aiheuttaisi noin yhden prosenttiyksikön korotus- paineen eläkemaksuihin nykytasoisil- la etuuksilla. Komission esityksen mukaan ve-
roa perittäisiin 0,1 prosenttia osak- keilla ja joukkovelkakirjoilla käytä- västä kaupasta ja 0,01 prosenttia joh- dannaiskaupasta. Veroa perittäisiin sekä ostoista että myynnistä. Komis- sion esityksen mukaan vero koskisi kaikkia kauppoja, joissa ainakin kau- pan toinen osapuoli sijaitsisi EU:ssa. Vaikutukset työeläkealalle olisivat isot, koska kaupankäynnin volyymit ovat suuria. Lain mukaan työeläkevarat on si-
joitettava tuottavasti ja turvaavas- ti. Suomalaisten työeläkevakuuttaji- en sijoitusvarallisuus on arviolta 143 miljardia euroa. Korkosijoituksia niis- tä on 47,5 prosenttia, osake- ja osa- ketyyppisiä sijoituksia 41,6 prosent- tia sekä kiinteistösijoituksia 10,9 pro- senttia. Elinkeinoelämän keskusliitto vas-
tustaa veron käyttöönottoa ja Suo- men osallistumista tiiviimpään yh- teistyöhön. Jos työeläkevakuuttajien halutaan maksavan rahoitusmark- kinaveroa, on hyväksyttävä, että se merkitsee korkeampia työeläkemak- suja työnantajille ja työntekijöille tai vaihtoehtoisesti heikompia eläke- etuuksia tuleville sukupolville, muis- tuttaa myös Työeläkevakuuttajat ry Tela. Yksitoista jäsenmaata on nyt il-
moittanut haluavansa tiiviimpää yh- teistyötä transaktioverossa. Maat ovat Belgia, Espanja, Italia, Itävalta,
Kuva Lehtikuva
”Lain mukaan työeläkevarat on
sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti.”
Kreikka, Portugali, Ranska, Saksa, Slovakia, Slovenia ja Viro. Yhteistyön tarkasta mallista ei ole
vielä tietoa, mutta EU:n veroasioista vastaavan komissaarin Algirdas Se- metanmukaan maiden pyynnöt ovat perustuneet komission direktiiviesi- tykseen. Avoin kysymys on esimer- kiksi verotulojen mahdollinen kerää- minen EU:n omiin varoihin. Semetan mukaan tiiviimpää yhteistyötä voitai- siin käsitellä neuvostossa jo marras- kuun kokouksessa. EK:n mukaan veron käyttöön-
otto olisi haitallista Suomen kaltai- sen pienen maan talouskasvulle. Sen nettovaikutus kansantalouteen oli- si miinusmerkkinen. Vero haittaisi kansallisten pääomamarkkinoiden
tehokkuutta ja toimintaedellytyksiä. Yritysten uudistuminen ja kas-
vu edellyttävät tehokkaita ja toimi- via pääomamarkkinoita. Rahoitus- markkinavero toimisi päinvastoin. Se siirtyisi rahoitusalan asiakkaiden eli yritysten, sijoittajien, kuluttajien ja julkisten toimijoiden maksettavaksi. Vero lisäisi myös yritysten pääoman- hankinnan kustannuksia ja vaikeut- taisi investointeja. Vero uhkaisi siirtää markkinat ve-
roalueen ulkopuolelle ja verotuksen kannalta optimoituihin instrument- teihin. Veroa ei tulla ottamaan käyttöön
globaalisti. Se aiheuttaisi eurooppa- laisille yrityksille ja toimijoille mer- kittävän kilpailuhaitan. Kaikkein huonoin vaihtoehto olisi EU:ta sup- peampi transaktioveroalue. Esimer- kiksi Ruotsi ja Iso-Britannia eivät tule ottamaan veroa käyttöön. Kun huo- mioidaan näiden markkinoiden ase- ma ja läheinen sijainti, Suomen pää- omamarkkinoiden siirtyminen pois on varsin todennäköinen uhkaku- va. ■
7/2012 11
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68