Esimerkiksi Saksassa yhdistyy täl-
lä hetkellä kustannuskilpailukyky tek- nologiseen ja institutionaaliseen kil- pailukykyyn. Maan vaihtotase on reip- paasti ylijäämäinen.
Kahtiajakoa
Suljetun talouden aikaan vaihtotaseen vaje saattoi olla akuutti ongelma. ”Vapaiden pääomanliikkeiden maa-
ilmassa vaihtotaseen vajetta voidaan sietää aiempaa paremmin, mutta vain niin kauan kuin se pystytään rahoitta- maan. Toisaalta krooninen vaihtota- seen alijäämä – kuten vaikkapa Krei- kalla – voi kertoa karulla tavalla maan kilpailukyvyttömyydestä. ” ”Maailman kaikkien maiden vaihto-
taseet summautuvat periaatteessa aina nollaan, koska joidenkin maiden yli- jäämää vastaa toisten alijäämä. Kahtia- jako ylijäämäisiin ja alijäämäisiin mai- hin on kuitenkin kasvanut.” Esimerkiksi Kiinan ja öljyntuotta-
jamaiden vaihtotaseet ovat voimak- kaasti plussalla, kun taas Yhdysvalto- jen ja monien Euroopan maiden mii- nuksella. ”Voimakkaasti kasvanut epätasapai-
no ei ole lähtökohtaisesti tervettä ke- hitystä, ja se kertoo eri talousalueiden kilpailukykyeroista. Epätasapainot voi- vat ääritapauksissa johtaa protektionis- tisiin toimiin, joilla tilannetta kuvitel- laan korjattavan.”■
Talous minuutti
Vaihtotase pähkinän- kuoressa
KAUPPATASE on tavara- vienti vähennettynä ta- varatuonnilla. Vaihtota- seeseen lasketaan lisäksi palvelutase sekä muun muassa pääomakorva- ukset ja tulonsiirrot. Vaihtotase siis kuvaa kansantalouden ulkois- ta tasapainoa. Se kään- tyi alijäämäiseksi vuon- na 2011. Edellisen kerran vaihtotase oli pakkasel- la vuonna 1993. Alijää- mä johtuu sekä vien- nin vähenemisestä että tuonnin kasvusta. Vien- nin heikkous johtuu mo- nesta tekijästä, mutta etenkin metsäteollisuu- den ja elektroniikkate- ollisuuden vienti on ke- hittynyt vaisusti viime vuosina. Samaan aikaan tuonnin arvo on kasva- nut muun muassa öljyn hinnan nousun myötä.
Kuntauudistus euro- kriisin varjossa
KUNTAUUDISTUSDRAAMA on Suomessa jäänyt Kreikan talous- kriisin varjoon. Tarve uudistuk- selle ei ole kuitenkaan hävinnyt mihinkään. Päinvastoin. Valtioi- den lainoistaan maksamien kor- kojen erot ovat nousseet huip- pulukemiin. Luottoluokittelijat seuraavat silmä kovana, miten maat sitoutuvat julkisen talou- den tervehdyttämiseen. Suomessa julkinen talous on
vielä hyvässä kunnossa, mut- ta ongelmat uhkaavat kärjistyä vuosikymmenen lopulla. Väes- tön ikääntymisestä johtuvat jul- kiset menot nousevat vähitellen yli 4 prosenttiyksikköä suhtees- sa BKT:hen. Huomattava osa kustannusten
noususta kohdistuu kuntiin. Mi- käli kuntien kustannusten nousu katettaisiin pelkästään kunnallis- veroprosentin avulla, kuntien keskimääräinen tulovero- prosentti nousee yli 30:en vuoteen 2024 mennessä. Tehostamisen puolesta
Pienten maiden yritykset hyötyneet eurosta
YHTEISVALUUTTA on saanut viime aikoina kyytiä. Eurokriisin kuumen- tamassa keskustelussa yhteisvaluu- tan itsestään selvinä pidetyt hyö- dyt ovat usein unohtuneet. Toisaal- ta euron hyödyistä on esitetty vain vähän konkreettisia laskelmia. Svenska Handelshögskolanin ra-
hoituksen professori Timo Korkea- mäki muistuttaa, että eurosta on ollut hyötyä erityisesti Suomen kal- taisten pienten maiden yrityksille: pienissä maissa yritykset kärsivät aiemmin epävakaista valuutoista.
Lisäksi useat asiantuntijat ovat
sitä mieltä, että euro myötävaikut- ti Euroopan arvopaperimarkkinoi- den voimakkaaseen kasvuun vuo- desta 1999 lähtien. Edullinen lai- naraha on puolestaan helpottanut investointien tekemistä. ”Ehkä koska euron hyödyistä on
vaikea viestiä laajemmalle yleisöl- le, nuo arviot eivät ole läsnä nykyi- sessä keskustelussa”, Korkeamäki kirjoittaa Ulkopoliittisen instituu- tin keväällä julkaisemassa Briefing Paperissa.
puhuu myös se, että kun- nista jää valtavasti ihmi- siä eläkkeelle lähivuosina. Jos jokaisen eläkkeelle jää- vän tilalle palkataan uusi työn- tekijä, kunnat imevät noin kak- si kolmasosaa kaikista työ- markkinoille tulevista, mikä olisi kestämätön tilanne yksityisen sek- torin työvoimatarpei- den kannalta. Repaleisen kuntara-
kenteen uudistaminen antaa sykäyksen palve- lujen tehostumiseen ja uusille toimintatavoille. Siksi kuntauudistus, jon- ka taloudelliset hyödyt il- menevät hitaasti, täytyy saada käytäntöön viivytte- lemättä.
Simo Pinomaa Vastaava ekonomisti, EK
4/2012
9
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68