kupolvelta toiselle. Yritysvarallisuuden verottamisen ki- ristäminen sukupolvenvaihdoksissa on erittäin kielteinen päätös, sillä verotusta kiristettiin sukupolvenvaihdosten osalta jo aiemmin tämän vuoden alussa. Sukupolvenvaihdos on edessä jopa puolella työnanta-


jina toimivista teollisuuden alan perheyrityksistä. Näi- den yritysten siirtämistä seuraaville sukupolville pitäisi nyt tukea eikä vaikeuttaa, kuten näyttää käyvän, valtuus- kunta painottaa. Kiristämällä verotusta toteutetaan tuhoisaa politiik-


kaa yrittämisen ja työllisyyden kannalta. Pk-yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä kotimaassa, ja ne maksavat veron- sa Suomeen. Kasvun kannustimia ja kilpailukykyistä toimintaym-


Työpaikkojen luomisessa pk-yritykset ovat ratkaisevassa asemassa, muistuttavat Joutsen Finlandin Eero Kotkasaari ja Kansiopalvelun Anne Lindström.


päristöä tarvitsevat uusien innovatiivisten yritysten ohel- la tietenkin myös nyt toimivat yritykset, yrittäjät muis- tuttavat. Pk-yrittäjät huomauttavatkin, etteivät he näe mitään


solidaarisuutta siinä hallituksen politiikassa, jolla vähen- netään työpaikkojen määrää Suomessa. ■


Yrityslainoilla kahdet markkinat


Suomalaispankkien hyvä kannatta- vuus ja vakavaraisuus ovat pitäneet kotimaan rahoitusmarkkinat toimin- nassa euroalueen kriisistä huolimatta. Vaikka rahalaitosten yrityksille myön- tämien lainojen määrä hiipuu euroalu- eella keskimäärin, sojottaa Suomen käyrä yläviistoon. ”Onneksi emme ole kriisin ytimes-


sä”, toteaa Suomen Pankin johtokun- nan varapuheenjohtaja Pentti Hak- karainen. Muun muassa konkurssien kautta syntyneiden luottotappioiden määrä on ollut odotettua pienempi. Rahoituslaitosten keskinäinen luot-


tamus on horjunut, joten ne joutuvat itse maksamaan rahasta huomattavas- ti enemmän kuin aiemmin. Riskinot- toa kartetaan entistä tarkemmin. Tä- mä näkyy yritysasiakkaiden eriarvois- tumisena: jotkut saavat helposti lainaa edullisella korolla, kun toisille lainan- otto on muuttunut hyvin kalliiksi, Hakkarainen kertoo. Keskimäärin yrityslainan hinta on tällä hetkellä hy-


vin houkutteleva. Yleensä vaihtuviin korkoihin sidottu- jen yrityslainojen keskikorko on tällä hetkellä noin 2,5 prosenttia.


58 4/2012


Euroalueella on nyt elvytettävä ja saatava kasvua aikaan. Kriisimaiden olisi itse tärkeä tasapainottaa talouttaan, sanoo Suomen Pankin Pentti Hakkarainen.


Pankkikriisi on Hakkaraisen mu-


kaan saanut pankit suuntaamaan entistä enemmän kotimarkkinoil- le. Samalla peruspankkitoiminnan merkitys on kasvanut. Kiristyvä pankkisääntely ei Hak-


karaisen mielestä vaadi Suomes- sa rahalaitosten vakavaraisuuden vuoksi yhtä suuria sopeuttamis- toimia kuin monissa muissa euro- maissa. Suomen Pankki arvioi, että uudet likviditeettivaatimukset nos- tavat silti pankkiluottojen korkoja


0,25 prosenttiyksiköllä. ”Rahoituksen kallistuminen supistaa bruttokansantuo-


tetta usean vuoden ajan, mutta samalla kotimaisten ja ul- komaisten pankkikriisien todennäköisyys pienenee. Net- tovaikutus on positiivinen”, Hakkarainen lohduttaa. ■


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60  |  Page 61  |  Page 62  |  Page 63  |  Page 64  |  Page 65  |  Page 66  |  Page 67  |  Page 68