TÄSTÄ ONkysymys
Kaivosalan mustamaalaajat eivät näe kättä pidemmälle
K
aivosala on ollut koko kevään median hampaissa. On puitu jätevesikysymyksiä, ehdotettu louhintaveroa ja vaadittu suu-
rempaa tuottoa kaivoksista Suomeen. Ministe- ritasolla on jopa verrattu Suomea Afrikan ke- hitysmaihin.
Mitä kaivosala todella merkitsee, EK:n asian- tuntija Jouni Lind? Kaivosala on klusteri. Suomi tarvitsee klustereita menestyäkseen maailmalla. Outokummun myö- tä Suomeen syntyi aikoinaan metallien jatkoja- lostus. Sen varaan rakentuu laajempi talouskehä: alihankkijat ja logistiikka. Emme juuri vie raaka- ainetta, pikemmin sitä tuodaan Suomeen jalos- tettavaksi, eli se Kongo-puheista. Suomi on vahva cleantech-maa myös kaivos-
teknologian tuottajana. Uudenlaiset tuotteet tuottavat ”ympäristöhyvää” myös muualla maail- massa. Kaivosteknologia tarvitsee kehittyäkseen kotimaisen testiympäristön. Tarvitsemme kluste- rin osat, teknologiayritykset, yliopistot, Geologi- an tutkimuskeskuksen sekä itse kaivokset, mis- sä viritämme teknologiainnovaatiot toimiviksi ratkaisuiksi. Klusterimme kasvaa ja tähtää maail-
”Kaivosteknologia tarvitsee kehittyäkseen kotimaisen testiympäristön.”
EK:n asiantuntija Jouni Lind
man markkinoille. Apuna on myös Tekesin Green Mining -ohjelma. Myös muu taloudellinen toiminta kehittyy kai-
vospaikkakunnilla, kuten Sodankylässä, Kittiläs- sä tai Kolarissa. Kesko päätti rakentaa Supermar- ketin Sodankylään heti sen jälkeen, kun päätös Kevitsan kaivoksesta syntyi. Kaivospaikkakunnil- la rakennetaan asuntoja ja teitä sekä kehitetään palveluyrityksiä. Aluekehitykseen on tullut uut- ta valoa.
Miten ristiriidat voidaan ratkaista? Minä uskon tähän insinöörikansaan. Ympäristö- ongelmiin löytyy kyllä ratkaisu, kunhan ongel- mat nähdään ajoissa ja otetaan teknologia apuun. Insinöörien on opittava näkemään kaivospii-
rin ulkopuolelle: kaivosten naapurissa asuvat ja luontoa ja luonnon antimia arvostavat suomalai- set. Ei riitä, että ympäristöasioita hoidetaan laki- en mukaan tai luparajojen puitteissa. Hyväksyttä- vyys kaivostoiminnalle on ansaittava joka päivä. Tarvitaan vuorovaikutusta ja avoimuutta. Ympä- ristön suojaksi on valjastettava paras mahdollinen teknologia.
Miltä alan tulevaisuus näyttää? Suomi on rankattu kaivosmaana korkealle. Meillä on luotettava hallinto, joka haluaa edistää kaivos- teollisuuden kehittymistä. Meillä on hyvät esiin- tymät, tutkimustietoa, koulutettua työvoimaa, infraa ja teknologiaa. Kaivosala on luonteeltaan niin pääomavaltais-
ta, että se karsii kotimaiset toimijatahot pääosak- kaana useimmiten pois. Kemiralla ei ollut varaa toteuttaa Soklia. Valtion uusi panostus kaivosalal- le on 30 miljoonaa euroa, kun kaivoshankkeissa puhutaan sadoista miljoonista. Vain riittävän isoil- la toimijoilla on varaa hankkeisiin, joissa pelkät esiintymien analyysit maksavat miljoonia. Kai- vosala on myös hyvin suhdanneherkkää. Suuret jaksavat ponnistaa yli hintakuoppien. Ovatpa kaivokset sitten kotimaisessa tai ul-
komaisessa omistuksessa, olennaista on, miten raaka-aineiden varaan kehittyvää jatkojalostusta edelleen kehitämme. On turha puhua louhinta- verosta ja alkaa karkottaa toimijoita täältä. Paljon suuremman hyödyn Suomi saa kasvavasta kluste- rista ja sen jalostusasteen nostamisesta.■
4/2012 41
Kuva Marjut Hentunen
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68