This page contains a Flash digital edition of a book.
TÄTÄ mieltä


Aluepäällikkö


JARMO IMMONEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO


Byrokratiaa karsittava EU-hankkeista


SUOMI on jaettu kahteen alueeseen EU-rakennerahas- tojen hallinnoinnissa: Itä- ja Pohjois-Suomi muodosta- vat yhden alueen ja muu Suomi omansa. Jako perus- tuu Itä- ja Pohjois-Suomen rahoitukselliseen erityisase- maan, sillä EU-rahaa kohdennetaan sinne enemmän kuin muualle Suomeen. Itä- ja Pohjois-Suomessa sijaitsevien yritysten on


käytännössä lähes mahdotonta päästä mukaan koko Suomea koskeviin kehittämishankkeisiin, esimerkiksi TRIO+ -ohjelmaan. Syynä on juuri edellä mainittu eri- tyisasema. Muun Suomen rahoista ei ole mahdollista rahoittaa itä- ja pohjoissuomalaisia yrityksiä. Käytännössä Itä- ja Pohjois-Suomeen pitää perustaa


oma rinnakkaishanke joko koko alueelle tai käytännös- sä jopa erillishankkeet maakunnittain. Myös hankkei- siin mukaan tulevat palvelujen tarjoajat on kilpailutet- tava jokaisessa osahankkeessa erikseen. Jos siis kansalliseen hankkeeseen on kilpailutettu


konsultit ja konsulteilta vaaditaan esimerkiksi tiet- ty erityspätevyys, kansallinen kilpailutus ei oikeuta konsulttia toimimaan EU-rahoituksella Itä- ja Pohjois- Suomessa. Sitä varten on järjestettävä alueel- le oma kilpailutus. Tilanne kuvaa hyvin,


miten Suomeen on ra- kennettu vanhan tsaris- tisen byrokratian pääl- le ensin oma kansalli- nen byrokratia ja lisätty vielä sen päälle EU-kie- murat. Vaikka byrokra- tia tietyssä mielessä on laadun varmennusta, lii- ka on liikaa. Rakennerahastojen


tulevalla ohjelmakau- della 2014–2020 kaikis- ta alueohjelmista on varattava riittävä potti kansalli- seen toteutukseen, jotta EU-ohjelmasäädökset eivät estä yritysten ja yritysverkostojen kehittämistä koko Suomen alueella samassa hankkeessa. Hankesäädök- siä pitää puolestaan muuttaa niin, että yritykset jou- tuvat tekemisiin ainoastaan välttämättömän hallinto- byrokratian kanssa. ■


Kuva: Marjut Hentunen


”Itä- ja Pohjois- Suomessa sijaitsevien yritysten on lähes mahdotonta päästä mukaan koko Suomea koskeviin kehityshankkeisiin.”


4/2012


35


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60  |  Page 61  |  Page 62  |  Page 63  |  Page 64  |  Page 65  |  Page 66  |  Page 67  |  Page 68