Vihriälä ei myöskään tyrmää kohdennettuja kannustei-
ta – kunhan ne suunnitellaan hyvin. Hänestä esimerkiksi hallituksen kehysriihessään päättämä t&k-verovähennys on hyödyllinen kokeilu. ”Tämän ja muiden vastaavien toimien vaikuttavuuden
seuranta on olennaista, koska tehosta ei ole varmuutta. On voitava kääntää kurssia, jos toimenpiteet eivät vaiku- ta ja kehitys kulkee huonoon suuntaan.” EU:ssa puolestaan pitäisi keskittyä siihen, mitä yksittäi-
set jäsenmaat eivät pysty tekemään hyvin. Tältä osin tär- keintä on panostaa sisämarkkinaprojektin potkimiseen eteenpäin. ”Sisämarkkinoiden pelisääntöjä ei pysty mikään jäsen-
maa yksin kehittämään.” Vihriälästä on kuitenkin hyvä muistaa, että kasvuun vai-
kuttavista tekijöistä valtaosa on edelleen kansallisessa pää- tösvallassa: infrastruktuuri, koulutus ja verotus, hän lu- ettelee. ”Erot Euroopan maiden talouskehityksessä ovat vahva todiste kansallisen politiikan ratkaisevasta merkityksestä.”
Asuntokantaa hellitään Investointien kohdalla Vihriälää huolettaa kone- ja laitein- vestointien jämähtäminen matalalle. Koneisiin ja laittei- siin investoidaan Suomessa hyvin vähän, kun taas asun- torakentamista on eurooppalaisittain paljon.
Vaikka Suomen korkeat t&k-menot parantavat kuvaa
kokonaisinvestointiasteesta, uuden tuotantokapasiteetin riittävän nopea luominen tuskin onnistuu ennätysvähäis- ten kone- ja laiteinvestointien jatkuessa. ”Näyttää kuitenkin siltä, ettei Suomi ole kovin houkut-
televa kohde investoinneille. Suomessa ja Suomeen ei ha- luta investoida.” ”Maailmanlaajuisesti pilkkoutuvan arvoketjun arvok-
kaimpien osien pitämistä Suomessa luultavasti auttaisi, jos jokin osa valmistuksesta tapahtuisi täällä.” Vihriälän mielestä tuskin on sattumaa se, että samal-
la kun investoinnit kapasiteettiin Suomessa laahaavat al- haisella tasolla, suomalaiset yritykset menettävät kansain- välisessä kilpailussa markkinaosuuksia. Ruotsin ja Saksan vienti on sen sijaan kasvanut niiden markkinoiden tahtiin, ja näissä maissa myös investoidaan teollisuudessa Suomea enemmän. Tuloksena on vaihtotaseen ylijäämän sulami- nen kymmenessä vuodessa, kun taas Ruotsi ja Saksa ovat pystyneet pitämään vaihtotaseensa vahvasti plussalla. ”Suomen markkinaosuuksien menetys viittaa kilpailu-
kyvyn rapautumiseen.” Tätä tukee myös uusi Etlassa piakkoin valmistuva tut-
kimus toimialojen kilpailukyvyn mittaamisesta. Sen mu- kaan perinteinen yksikkötyökustannusindikaattori antaa liian ruusuisen kuvan teollisuuden kilpailukyvystä. ■
Kansainvälinen kilpailu ohjaa investointeja
”Teknologiateollisuudessa on vuosia ol- lut käynnissä rakennemuutos. Konei- den ja laitteiden valmistaminen on ollut järkevää siirtää sinne, minne ne lopul- ta myydään. Tällä on ollut merkittävä vaikutus siihen, että Suomessa inves- toidaan vähemmän”, Leinovalun hal- lituksen puheenjohtaja Liisa Leino toteaa. Toisaalta myös vaikea taloustilanne
ja Euroopan velkakriisi vaikuttavat. ”Isoimmat investoinnit edellyttävät
monimutkaisia rahoitusjärjestelyjä ja mukaan monia tahoja. On selvää, että niitä harkitaan pidempään ja kynnys lähteä mukaan on korkeampi. Pienemmät liikahtavat helpommin.” Leinon mukaan Euroopan keskuspankin (EKP) pi-
ristysruiskeet pankeille tuntuvat myös teollisuudessa. Pankkien rahoitushanat ovat pysyneet auki.
26 4/2012
”Isoihin projekteihin vauhti ei riitä, sillä tiedetään, että vuoden päästä halpoja lainoja
järjestellään uudelleen.”
Kilpailukyky keskeisin Leinon mukaan viime kädessä tärkeintä on Suomen teol- lisuuden kansainvälinen kilpailukyky.
Nico Backström
Osaaminen ei ole pelkästään tek- nistä, vaan siihen
”
liittyy into, energia ja ihmisten halu tehdä. Ja ylpeys omasta työstään, Liisa Leino sanoo.
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68