E


K:n kevätkokouksen seminaarissa puhunut Euroo- pan komission yritys- ja teollisuustoiminnan pää- osaston varapääjohtaja Antti Peltomäki uskoo, että


Eurooppa alkaa olla valmis kasvustrategian edellyttämiin toimenpiteisiin. ”Komissio laati kasvuun ja työllisyyteen tähtäävän Eu-


rooppa 2020 -strategian samaan aikaan, kun Kreikan kriisi puhkesi. Päättäjien energia on pitkälti kulunut kriisin hoi- tamiseen, koska euroalueen mailla ja EU:lla ei ole valmista sopimuspohjaa ongelman ratkaisemiseksi.” Poliittisessa retoriikassa on Peltomäen mukaan kevään


aikana painotettu yhä enemmän talouskasvua, joten ra- haliiton ongelmien ei pitäisi enää olla kilpailukyvyn ke- hittämisen tiellä. ”EU:lla on toimivaltuudet kehittää yritysten toimin-


taympäristöä poistamalla esteitä jäsenmaiden välisestä tavara-, palvelu- ja digitaalisesta kaupasta. Kehitystä tulee vauhdittaa myös kansallisilla toimenpiteillä.”


Ideat tuotteiksi ja palveluiksi


Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto vastaa muun muas- sa EU:n teollisuuspolitiikan nostamisesta globalisaation aikakaudelle sekä tutkimuksen ja innovoinnin edellytys- ten parantamisesta. ”Innovaatiounioni on hanke, joka keskittyy tutkimuk-


sen ja innovoinnin reunaehtoihin ja rahoituksensaantiin. Tavoitteena on siirtää painopistettä lähemmäksi markki-


”EU voi kehittää yritysten toimintaympäristöä kaikkein eniten poistamalla esteitä jäsenmaiden välisestä tavara-, palvelu- ja


digitaalisesta kaupasta.” Antti Peltomäki


Antti Peltomäki muistutti, että saksalaiset pk-yritykset ovat onnistuneet luomaan kilpailukykyisen ekosysteemin.


noita, jotta ideat kyettäisiin entistä paremmin jalostamaan kasvua ja työllisyyttä luoviksi tuotteiksi ja palveluiksi.” Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka tähtää


Euroopan teollisen perustan vahvistamiseen ja etenkin pk- yritysten liiketoimintaympäristön parantamiseen. ”Euroopan 23 miljoonasta yrityksestä 99,8 prosenttia


luokitellaan pk-yrityksiksi. Ne ovat viime vuosina, myös ennen kriisiä, pääasiallisesti vastanneet uusien työpaikko- jen luomisesta. Suuret globaalit yritykset ovat tietysti edel- leen tärkeitä, mutta tulevaisuuden menestyjät nousevat pk-kentältä.” Etenkin vanhat saksalaiset perheyritykset ovat osoitta-


neet, että myös suhteellisen pieni toimija voi olla globaali markkinajohtaja, kun se erikoistuu oikealle alalle. ”Saksaa voidaan pitää monessa mielessä mallimaana.


Siellä pk-yritykset ovat onnistuneet luomaan kilpailuky- kyisen ekosysteemin. Erittäin tärkeä tekijä Saksan kilpai- lukyvyn taustalla on myös liittokansleri Gerhard Schrö- derin aikanaan liikkeelle panema työelämäreformi.” Luottolaman aikana keskeiseksi kysymykseksi Euroo-


passa on noussut yritysten rahoituksensaannin turvaa- minen.


›› 4/2012 19


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60  |  Page 61  |  Page 62  |  Page 63  |  Page 64  |  Page 65  |  Page 66  |  Page 67  |  Page 68